Pikavippi

Lainayhtiö	Lainasumma	Laina-aika	Ikäraja	Hae Lainaa!
	20€ - 2.000€	Sopivat kuukausierät	18 V	Hae Lainaa!
	200€ - 2.000€	Sopivat kuukausierät	21 V	Hae Lainaa!
	100€ - 3.000€	6-60KK	18 V	Hae Lainaa!
	10€ - 2010€	3-30 PV	20 V	Hae Lainaa!

Pikavippi lainamuotona ilmestyi markkinoille 2000-luvun puolivälissä. Pienlainalle oli alusta asti tilausta ja lainan myöntämisen helppous lähinnä tekstiviestitse haettuna kasvatti nopeasti pikavippien suosiota. Vippien koko vaihteli muutaman sadan euron välillä keskimäärin ja myöntäviä tahoja oli parissa vuodessa yli 50. Pääosin kotimaisia toimijoita.

Lainsäätäjä on reagoinut vippien kasvaneeseen suosioon useasti, suurin muutos koettiin 2013 jonka jälkeen pikavippien luonne on muuttunut kuluttajaluottojen suuntaan. Pikavipit ovat vaikuttaneet lyhyessä ajassa sekä perinteisten rahoituslaitosten toimintaan että tietyn kansanosan rahankäyttöön voimakkaasti. Payday loans –ajatuksen mukaisesti pienlainat ovat muodostuneet osaksi säännöllistä tulovirtaa erityisesti matalapalkkaisilla, tukien varassa elävillä ja nuorilla aikuisilla.

Kansantalouden näkökulmasta pikavippi tukee kulutusyhteiskunnan perusrakenteita pitämällä tulovirran käynnissä myäs palkkajakson loppuolella ja mahdollistamalla rahan liikkumisen ja spontaanin kuluttamisen. Irtonaisen rahan vaatimus on kulutusyhteiskunnassa keskeistä ja tiukan verotuksen ja yhteiskunnallisen kontrollin maassa luotto tai vippi on usein ainoa mahdollisuus perusmeno- ja tulovirrasta irrallaan olevien hankintojen tekemiseen.

Pikavippi on siten muodostunut osaksi talouden kiertoa niin mikro- kuin makrotasollakin. Pikavippejä myöntävien firmojen ja niiden toiminnan voidaan katsoa vaikuttaneen suuresti rahoitusalaan myös muilla tavoin. Kuntien ja suurten yritysten päätös ulökoistaa perintätoimensa ennakoitiin useissa vippejä myöntäneissä yrityksissä ja suurimmat muokkasivat omaa perintätointaan siten että ne olivat valmiina huolehtimaan myös muiden yritysten perinnästä. Juuri perinnän ja luoton myöntämisen yhdistyminen samassa yrityksessä loi myös mahdollisuuden lainojen kulukattojen ja perintäkulujen keintoetekoiseen nostamiseen tavalla joka poiki lukuisia langettavia päätöksiä.

Pikavippifirmojen kyseenalainen tapa toimia ja niiden perimien korkojen kohtuuttomuus ruuhkautti väliaikaisesti alioikeudet 20100-luvun alussa mikä osaltaan vaikutti lakimuutoksen syntyyn 2013. Pikavippi ja joustoluotto ja muut kulutusluotot alkoivat muistuttaa lakimuutoksen myötä toisiaan niin myöntöperusteiden kuin hakuprosessinkin osalta, joskin lain henkeä kiertämällä korot ja kulut pysyivät korkeina ja siten toiminta kannattavana muille paitsi pienimmille luotonmyöntäjille. Aggressiivinen mainonta ja perintätavan muutokset johtivat siihen että osa suurimmista luotonmyöntäjistä kampesi itsensä parissa vuodessa hyvämaineisten toimijoiden joukkoon. Esimerkkinä parikin voimakkaassa kasvussa olevaa perintäyhtiötä joiden taustalta löytyy valtava määrä kuluttajasuojavaatimuksia ym vuosikymmenen vaihteen tienoilta.

Pikavipit ja lainsäädäntö

Vippien hakemiseen ja myöntämiseen liittyviä ongelmia pyrittiin hallitsemaan useilla lakimuutoksilla, alkaen vuoden 2009 kiellosta vippien nostamiseksi klo 23 jälkeen ja päättyen vuoden 2013 muutokseen joka käytännössä karsi pienimmät lainasummat markkinoilta ja samalla poisti pienimmät toimijat alalta.

Tiettyjen naapurimaiden liittyminen EU:hun puolestaan avasi lainamarkkinat lopullisesti myös ulkomaisille toimijoille ja selkeästä luottamusvajeesta huolimatta pienin resurssein toimineet luotonmyöntäjät esimerkiksi eteläisestä naapurimaasta saivat nopeasti jalansijaa lainamarkkinoilta. Tämä houkutteli edelleen kulutusluottomarkkinoille muita kansainvälisiä toimijoita, mukaan lukien suuria eurooppalaisia pankkeja. Kulutusluotto muodostui käsitteeksi pikavipin sijaan ja alalla tapahtuneet muutokset muokkasivat yleistä mielikuvaa pienlainoista myönteisempään suuntaan.

Vuodesta 2011 alkaen lainanmyöntäjiä on koskenut rekisteröintipakko ja vuoden 2013 lakiuudistus loi alalle korkokaton joka käytännössä lopetti aiemman pikavippitoiminnan. Pikavippi on edelleen käytössä terminä mikä kuvaa uudistusten epäonnistumista siltä osin kuin lainasummia manipuloimalla kulut pysyivät korkeina ja lainaehdot kuluttajille epäsuotuisina. Jatkuvien luottojen maksuaika on pidempi mikä edellyttää alalla toimijalta vakavaraisuutta.

Pikavippien kuluttajat

Alkuperäisen payday loan –ajatuksen taustalla on ollut tasoittaa palkkakauden lopussa yleisesti koettavia taloudellisia hankaluuksia, luomalla järjestelmä jossa etukäteen nostettu pienkorkoinen pienlaina tulee maksetuksi takaisin palkkapäivänä. Bisnekseksi toiminta muuttui varsinaisesti 2000-luvun alussa EU-lakimuutosten myötä ja ala omaksui välittömästi myös payda loan –kulttuurin epämiellyttävät ilmiöt kuten taipumuksen korkeisiin korkoihin ja maksuaikojen rajaamisen.

Alun perin täysin muussa tarkoituksessa säädetty oikeus periä saataviaan tarvittaessa lakiteitse muuttui pikavippifirmojen käsissä yksipuoliseksi mandaatiksi ilmoittaa maksamattomat lainat suoraan luottotietorekisteriin, maksujen takaamiseksi, mikä muokkasi rekisteristä lyhyessä ajassa eräänlaisen mustan listan kulutusyhteiskunnan mekanismeihin sopimattomista henkilöistä. Useimmissa tapauksissa kyse ei ollut maksamatta jättämisestä vaan tilanteesta jossa valmiiksi maksuvaikeuksissa ollut henkilö pyrki paikkaamaan vajettaan korkeakorkoisilla pienlainoilla, tunnetuin seurauksin. Oikeus ilmoittaa yksipuolinen päätös suoraan ulosottoviranomaiselle ja edelleen luottotietorekisteriin on yksi alan suurimpia epäkohtia ja aiheutti suuria hankaluuksia juuri heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville ja erityisesti nuorille, joille pikavipit muodostuivat nopeasti eräänlaiseksi pikakurssiksi kulutusyhteiskunnan lainalaisuuksiin.

Palkansaajien, nuorten ja tukien varassa elävin lisäksi edullinen pikavippi houkutteli juhlakaudella myös tavallisia yli varojensa eläneitä henkilöitä sekä perustyössäkävijöitä, joista monet ottivat alan toimintatavoista opikseen kerralla. Lomakaudet sekä suuret juhlat muodostivat pienlainojen myöntämisessä selvän piikin vielä 2010-luvun alussa. Myöhemmin lakimuutos on muokannut pikavippejä selvästi kulutusluottojen suuntaan mikä tehnyt sekä haku- että myöntöprosessista tarkemmin harkinnanvaraista.

Kulutushysterian kourissa kasvua tavoittelevalle yhteiskunnalle pikavippi merkitsi siten eräänlaista hetkellistä ylikuumenemisoiretta jonka tasoittaminen lainsäädännön avulla on merkinnyt muutoksia yleisessä kulutuskäyttäytymisessä. Kuluttamisen kulta-ajan toimintatavat tekstiviestilainoineen ja perinteisten verkkomyyntiyritysten lupaamine osamaksukulttuureineen ovat tavallaan aiheuttaneet sen että juuri perinteiset yritysmuodot sekä toisaalta vielä muutama vuosi sitten rajoittamatonta kasvua lupaillut verkkokaupankäynti ovat joutuneet kärsijöiksi. Samalla on käynyt selväksi että tietty osa kulutusyhteiskunnan rahavirroista on kanavoitu edelleen rahoituslaitosten ja niitä hännystelevien perintätoimistojen ym. taskuihin. Lopulta irtonaisen rahan edellytys ja siihen perustuva toiminta- ja ajattelutavan muutos on merkkinyt tulonsiirtoa jossa edunsaajana lopultakin ovat suuret ja vakavaraiset yritykset kuten pankit ja edelleen niiden liiketoiminta. Asennetasolla riskien siirtäminen kokonaan kuluttajan harteille on ollut selkein muutos ja siinä prosessissa pikavippi on ollut merkittävästi mukana.

Pikavippi palkansaajan turvana

Alalla edelleen toimivien yritysten omien selvitysten mukaan keskimääräinen luottosumma on kasvanut noin 350 euroon v 2013 lakimuutoksen jälkeen. Perinteinen pikavippi on käytännössä lakannut olemassa ja tilalle tullut eräänlainen uusi kulutusluotto jota myöntävät samat pienlainaa markkinoille takavuosina lykänneet yritykset joiden markkinoinnissa ’pikavippi heti’ tai ’pikavippi ilman luottotietoja’ –tyyliset suggestiot ovat vain vaihtuneet asialliselta vaikuttaviin diagarammeihin ja näennäisselvityksiin.

Perinteisistä rahoituslaitoksista näitä toimijoita erottaakin juuri niihin pesiytynyt toimintakulttuuri jonka vähimmät mädät osat on omaksuttu myös pankkien toimintamalleihin joustoluottojen ja niiden perinnän ulkoistamisen muodossa jne. Suuret rahoituslaitokset maksimoivat voittonsa ulkoistamalla riskit mikä edelleen luo lisää kuilua pankkien perinteisen rahoitustehtävän ja niiden liikelaitostoimintamallin välille. Pankeille perinteisesti automaattisesti mielletty yhteiskuntavastuu on samalla ulkoistettu eräänlaiseksi nykyjärjestelmän potentiaaliseksi ja ehdolliseksi hedelmäksi, jossa sponsorointi ja osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun sen ylätasoilla ovat vastuunottamisen muotoja, yhteisön ruohonjuuritason kehittämisen sijaan.

Siten mielikuva luototustoiminnasta yleensä ja pikavipeistä kulutusluotoiksi muuttuneiden korkeakorkoisista lainoista erityisesti eräänlaisena palkansaajan turvana ja unelmien toteuttajana on tuskin tosiasiallinen kuva siitä tavasta jolla pienlainat ovat tulleet osaksi palkansaajan elämänkulkua.

Alkuperäisestä payday loan –ajatuksesta kulutusyhteiskunnan kengurubensiiniksi muuttunut luototusjärjestelmä toimii tavalla joka muistuttaa villin lännen koronkiskontamekanismeja ja sellaisena toimii samalla alueella kuin ponnahdusikkunamarkkinointi, pornoteollisuus tai uhkapeliala. Luomalla keinotekoisia tarpeita ihmiselämän marginaaliin, sinne viihtymisen ja ajankulutuksen puolikipeään illuusiokuplaan, kaikki kulutustottumuksia muokkaava toiminta on itse asiassa työperusteisen rahanansaitsemisen ja palkansaajan suurin vihollinen. Tämä siitä riippumatta onko tuotteen nimi kulutusluotto vai pikavippi.

Perinteinen pikavippi on siten jopa tietynlaisen nostalgian kohde sillä lopulta satasen pikavippi jäi vain harvoin maksamatta. Luottokorttien ja asuntolainojen puristuksessa hankittu kulutusluotto taas kiristää liekaa palkansaajan kaulalla entisestään.