Pikalainaa 24 – Edullisia lainoja matalalla korolla

LainayhtiöLainasummaLaina-aikaIkärajaHae Lainaa!
cashbuddy1000-3000€360-1800 pv22 VHae Lainaa!
limitti50-2000€30 pv20 VHae Lainaa!
rahalaitos500-50,000€2-12 vuotta20 VHae Lainaa!
limitti50-2000€30 pv20 VHae Lainaa!
ferratum50 - 2000€7-30 Päivää21 VHae Lainaa!

Pienlaina, pikavippi, pikalaina. Monelle lähinnä hakukoneista tuttuja sanoja jotka kalskahtavat kirosanalta mutta jonka rooli talousjärjestelmässämme niin suuressa kuin pienemmässäkin mittakaavassa on ehdottomasti lähemmän tarkastelun arvoinen.pikalainaa 24 Alla oleva teksti on kirjoitettu johdannoksi Pikalainaa 24.fi -sivustolle, ajatuksena saada mahdollinen pikalainaa hakeva tutkimaan omaa toimintaansa. Mikä tosiasiassaon se tarve johon pikalainaa haetaan? Mistä se tulee, ketä se palvelee ja mikä rooli meillä kuluttajina ja kansalaisina sen toiminnassa lopulta on?

Pikavippien lyhyt historia

Pikavippien lyhyt historia ei sitä tuntevalle ole juuri omiaan herättämään luottamusta alalla toimiva kohtaan. Moni alan yrittäjä on sitten alan kulta-aikojen joko sulautunut osaksi suurempaa toimijaa tai yksinkertaisesti kadonnut kartalta, monesti tilanteessa jossa toimintaan liittyvät epäselvyydet ovat ylittäneet kiinnostuskynnyksen myös viranomaistaholla ja pikalainaa jakanut taho kaikkoaa ennen kuin lainsäädäntö ehti reagoimaan asiaan.

Ahneen lopun tuntevat Suomessa sananlaskun myötä kaikki, mutta pikavippiyrittäjien kohdalla asia ei ainakaan näennäisesti aina mennyt siten. Pitämällä kulut pieninä moni alalla vuosituhannen alkuvuosina viivähtänyt pyöritti pienen pääoman turvin bisnestä joka kasvoi nopeasti joko tuottavaksi liiketoiminnaksi tai ainakin keinoksi tehdä nopeasti joitain tuhansia euroja ylimääräistä rahaa, pikalainaa myöntämällä.. Usein vaatimuksena oli lainsäädännön tuntemus ja yhdistelmä luonteenpiirteiksi kasvaneita kieroutumia joiden yhteiseksi nimittäjäksi on perusteltua nimetä ahneus.

Kulutusyhteiskunnan mekanismien ja lainalaisuuksien mukaisesti varhainen pikavippitoiminta täytti olemassa olevan tarpeen eli sille oli kysyntää, jonka taustalla vaikuttaa täysin sama ja yhtäläinen ahneus kuin mikä vauhditti vipin myöntäjienkin toimintaa. Tarpeiden luomiseen perustuva järjestelmä nähtiin ja nähdään edelleen edellytyksenä talouskasvulle joka on muodostunut hyvinvointiyhteiskunnan määrääväksi tekijäksi tavalla jonka seuraukset ovat jo näkyvissä ja joiden voi olettaa nopeassa tahdissa paljastuvan karvaalla tavalla eräänlaiseksi uudeksi yhteiskunnalliseksi jakolinjaksi. Markkinatalouteen ja kapitalismiin, uuslibertaristisesta yhtenäistalousjärjestelmästä puhumattakaan, sisältyvä kasvun imperatiivi edellyttää käyttövoimakseen jakautuneen yhteiskunnan, lisäarvon tuottaminen kun on aina lopulta inihmillisen ponnistelun tulosta, internetistä ja pikavippisammoista huolimatta.

Pikavipit osana talouden suurta kuvaa

Tarpeiden luominen, kuluttaminen, talouskasvu edellyttävät siten kaikki irrallisen rahan olemassaoloa, mistä syystä jokainen joka on ihmetellyt miten pikalainaa jakaneiden harjoittama koronkiskonta ja suoranainen epärehellisyys velanperinnässä on ollut mahdollista 2000-luvun Suomessa, länsimaisessa yhteiskunnassa, saa vastauksensa siitä yksinkertaisesta tosiasiasta että pikavippijärjestelmä sinänsä on eräs näkyvä heijastuma vallitsevan talousjärjestelmämme todellisesta luonteesta.pikalaina Riiston kokemus ja vaatimukset uusjaosta kaikuvat marxialaista henkeä ja saavat vastaansa naurunremakan vaikka tosiasiassa niihin liittyvä retoriikka on ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin.

Valtajärjestelmän vastavoiman puuttuminen on toisin sanoen luonut tilanteen jossa talouskasvun imperatiivi sinänsä on muuttunut arvoja luovaksi välineeksi ja mekanismiksi joka sen sijaan että se nostaisi esiin yhteisin ponnistuksin luodun hyvinvoinnin hedelmäksi kuvitellun oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden tajun, se toimii rasavillin kakaran tavoin ja kieltojen puuttuessa käyttää hyväkseen muiden ponnisteluja rikastuakseen. Tuli se yllätyksenä jollekulle tai ei, tämä sama mekanismi siis vallitsee ja voi hyvin koko talouskasvuajatuksen ytimessä.

Kaikki eivät tietenkään silti pikavippien houkutuksiin langenneet edes alan villeimpinä vuosina ja hakeneet pikalainaa, mikä alleviivaa edelläsanottua. Heikoimmassa asemassa oleville vakuudeton laina on monesti elinehto ja samalla keino nostaa elintasoa hieman kädestä suuhun –todellisuuden yläpuolelle. Huvittavaa on että ensimmäinen mitä maisemassa näkyy kun pää nousee vesirajan yläpuolelle on tarpeiden luomisen aukoton järjestelmä joka nopeasti syyllistää kulutushysteriaan osallistumattoman. Toisin sanoen, systeemi nostaa esiin aiemmin siihen kuulumattomat tahot, ruokkimaan järjestelmän kyltymättömyyttä, tavalla joka lopulta konkretisoitui taannoin amerikkalaisen asuntomarkkinakuplan romahduksen myötä. Omistamisen makuun velkavivun avulla päässeestä kansanosasta tehtiin hetkessä uudestaan orjia varmuudella jonka purkamiseen tuskin yksi sukupolvi riittää. Sama mekanismi on nähtävissä myös koto-Suomessa ja sen eräs heijastuma on epäilemättä järjestelmä joka salli jakaa pikalainaa tuhansien prosenttien korolla.

Uuden paarialuokan synty ei siis ole pelkkää vasemmistolaista retoriikkaa vaan tosiasia jonka näkemiseksi ei vaadita muuta kuin omien kulutustottumusten tarkkailu ja siellä taustalla vaanivan tyhjyyden toteaminen. Kuluttaminen on noussut yhteiskunnassa vaikuttavan jäsenenä olemisen määreeksi, siinä missä samassa roolissa vielä uuden ajan alussa oli ajatteleminen. Kuluttamisesta on tullut vallitseva tapa olla, ja se mekanismi ei salli poikkeuksia. Se sallii toki itselleen tietyn määrän loisia sosiaalijärjestelmien kautta, niiden tavallaan toimiessa eräänlaisena kssvun reservinä – vai kuvitteleeko joku että senttikään ns tuista koskaan ohittaa järjestelmän valvovan silmän, tullen käytetyksi ikään kuin ohitse kaiken kattavan verojärjestelmän? – mutta systeemin ulkopuolisuutta se ei salli. Vai salliiko?

Pikavipit, talousjärjestelmä ja globaalin demokratian ihanne

Laillisen toiminnan marginaaliiin pesiytyneestä epäkelvoksi menneiden sukupolvien opetusten mukaan osoitetusta toiminnasta pikavippien myöntäminen ja koron kiskonta on vain yksi esimerkki. Järjestelmä tarvitsee irtonaista, merkitsemätöntä rahaa, mikä tosiasia käy viimeistään ilmi kun eduskunta hyväksyy pian (tätä kirjoitettassa) kiistellyn hallintalain muutoksen joka mahdollistaa käytännössä suurituloiselle eliitille sen mitä pienituloiselle ei koskaan sallita, eli korvamerkittömän rahan mahdollisuuden, merkkaamattoman omistamisen. Eli käytännössä veronkierron, ainakin kunnes sille kehitetään korvaava nimitys.

Tämä taas merkitsee hyvinvoinnin suunnan ja luonteen määrittelyoikeuden luovuttamista tahoille jotka hallitsevat irtonaista, korvamerkitsemätöntä rahaa. Eli niille jotka pitävät itseään hyvinvoinnin varsinaisena lähteenä, suunnanluojina. Samalla kun tämä mekanismi näennäisen nerokkaasti valtaa asekauppaiden, huumekauppaiden, oligarkkiperheiden ja yhden talousjärjestelmän perinnöllä mälläävien tahojen sekä talousjärjestelmän ulkopuolisten valtioiden (ikään kuin sellaisia olisi) aiemmin hallinnoiman tilan jossa ’irtonainen raha’ loi lisäkasvua, eli toimii kiteyttäen kapitalistisen demokratian ytimen, se tuo näkyviin sen tosiasian että toimiakseen järjestelmä, ml. Demokratia edellyttää eräänlaisen harvainvallan.pikalainaa24.fi Jonka ensisijainen tehtävä on mahdollistaa irtonaisen rahan olemassaolon jatkuvuus, mutta tavalla jossa sen tuottama hyvinvointi tai muu lisäarvo on jollain muodoin ohjattavissa haluttuun suuntaan.

Suuressa mittakaavassa asia toimii näin ja pienessä mittakaavassa sen toimimista voi helposti havainnoida tavalla jolla pikavippijärjestelmä on muuttanut paitsi tapaa jolla irtonaista rahaa itse asiassa aktiivisesti luodaan mikrotason järjestelmien marginaaleissa, esimerkiksi myöntämällä pikalainaa, myös lainsäädäntöä, lainkäyttötapaa ja tapaa jolla hahmotamme hyvän toimintatavan mallin. Eli se on muokannut arvojamme eräänlaiseksi evoluution logiikkaa noudattavaksi järjestelmäksi jossa altruismi ja muut perinteiset hyveet on käytännössä sysätty ihmisenä olemisen keskiöstä reuna-alueille, eräänlaisiksi järjestelmän itsensä aikaansaamiksi ’tuotteiksi’, esimerkkinä moderni ’hyväntekeväisyys’, siten kuin lukiten järjestelmän aukottoman toimivuuden.

Miten tällaisen hirviömäisen järjestelmän itseohjautuvuutta sitten rajoitetaan? Miten estetään modernin orjakaupan muodostuminen nykyaikaisen yhteiskunnan varsinaiseksi käyttövoimaksi esimerkiksi orastavan kansainvaelluksen ja länsimaihin suuntautuvan massamuuton kautta? Amerikkalaisen unelman käyttövoimana orjuudella on pysyvä paikka, ja Mayflowerin kokan käännyttyä nyt takaisin kohti vanhaa maailmaa, ovat sen muotoaan muuttaneet mekanismit sanelemassa koko ihmiskunnan tulevaisuutta tavalla, jonka nerokkuutta ei käy kiistäminen mutta jonka läpinäkymättömyys muille kuin asiaan vihkiytyneille häiritsee yhä suurempaa osaa ihmiskunnasta. Vai kuvitteleeko joku että Venäjän tai tiettyjen islamilaisten tahojen puheet vaihtoehtoisen maailmanjärjestyksen välttämättömyydestä ovat vain tuulen ulinaa?

Pikavippijärjestelmän myöhemmät vaiheet ja uuskansalaisuuden synty

Panokset ovat siis suuret. Joten palataan pikavippeihin. Pienlaina, pikalaina, kulutusluotto, joustoluotto, laina ilman vakuuksia. Rakkaalla lapsella jne. Tosiasiassa Google-setä nimeää lapsiaan kuin Moolok uhrejaan. Lainsäädännön muutoksen myötä suurimmat epäkohdat on näennäisesti korjattu ja järjestelmä on vakiitunut siinä määrin että vielä 5 vuotta sitten jatkuvia valituksia ja useita tuomioita pikalainaa myöntäessään keränneet tahot ovat nyt etabloituneita osia talousjärjestelmässä jossa kulujen perintäbisnes takoo suurempia voittoja kuin muu liiketoiminta, monissa tapauksissa.

Tosiasiassahan kyse ei ollut epäkohtien korjaamisesta vaan tulonsiirtomekanismin siirtämisestä harvempiin käsiin. Irtonaisen rahan liikkumisen mahdollistava luototusjärjestelmä on nyt järjestetty siten että se häiritsee mahdollisimman vähän muuta yhteiskuntajärjestystä ja siten sen aiheuttamat ongelmat on minimoitu. Samalla yhteisö on tullut luoneeksi uuden kirkonkiroukseen verrattavissa olevan valvontajärjestelmän eli luottotietojärjestelmän. Rahaa saattaa yhä saada lainaksi ilman luottotietoja mutta asuminen tai puhelin hankkiminen muusta omistamisesta ja yleisistä kansalaisoikeuksista puhumattakaan onkin jo toinen asia.

Yksittäiset ihmiskohtalot sivuun asettaen voidaan kysyä mihin tämä kehitysvaihe jossa kansalaisuuden mittariksi asettuu omistaminen sinänsä meitä yhteisönä valmistaa?pika lainaa 24 Mikä on sen kansanosan rooli jolle omistamisen autuus ei aukea vielä tässä vaiheessa? Vastausta voi etsiä idästä maahan saapuvista tulevista siivoojista ym ylikoulutetusta uudesta paarialuokasta jonka saapuminen kasvun käyttövoimaksi on profetointia muistuttavalla varmuudella järjestelmän toimesta havaittu ja jonka lieveilmiöitä hallitsemaan on valjastettu se osa kansasta ja yhteisöstä joka todella on huolissaan ristiinsikiämisestä, seka-avioliitoista, ’suomalaisuudesta’, eurooppalaisuudesta jne ja joka todella on jo astunut aseisiin etsiäkseen itselleen pitävän perustan puolustaakseen saavutettuja etuja paitsi maahan tunkeutujilta, myös siltä osalta kansaa joka on tuomittu luomaan perustaa uudelle paarialuokalle yhdessä tuolkkaisen kanssa. Kuin käänteinen uudisraivaajaliike.

Järjestelmä on siis aukoton, sen valjastessa myös yhteisön näennäisesti dekonstruktiiviset ainekset, näennäisestä toisinajattelusta puhumattakaan osaksi talouskasvun vääjäämätöntä ylivaltaa. Lipposen ajan konsensukselle tuli siinä juuri uusi sisältö ja merkitys. Pikalainat toimivat tässä systeemissä vanhan ajan kiertokoulun tavoin, opettaen pikalainaa jakaessaan rahan arvon myös niille jotka eivät sitä ole aiemmin joko omasta syystään tai mistä tahansa syystä vielä siinä määrin omaksuneet että olisivat asettuneet osaksi kaiken yli jauhavaa systeemiä, Matrixiä.

Pikalaina vakuudetta initioi siten nykykansalaisen osaksi järjestelmää hieman samalla tavoin kuin isovanhempien kanssa haettu pankkikirja vielä 1980-luvulla. Säästäminen on vaihtunut kuluttamiseksi, omistaminen jatkuvuuden ja sukupolvien työn merkityksessä on muuttunut käsivarsinauhaksi, yhteisen arvomaailman uskontunnustukseksi, ja työn tekemisen kautta määrittynyt rahan arvo on muuttunut abstraktiksi suureeksi, ruoskaksi isännän kädessä.
Lopulta pikalainat ovat siis juuri sitä miltä nopean googlauksen kautta näyttääkin – hakemalla pikalainaa kansalainen X osoittaa tunnistavansa järjestelmän lainalaisuudet, osaavansa toimia niiden edellyttämällä tavalla ja ansitsevansa kanssaihmisten luottamuksen, Nottinghamin sheriffin partioidessa virtuaalitodellisuudeksi muuttuvilla kaduilla.

Tervaa ja höyheniä on siten turha odottaa kaduille niiden jotka taannoin huomasivat joutuneensa riiston kohteeksi. Pikalainaa hakiessaan valtaosa ihmisistä sitoutuu osaksi järjestelmää ja sen syötin lailla oikeuslaitokselle syöttämää arvomaailmaa jota eivät sen olemuksen todella havaitessaan ikinä hyväksyisi. Siksi se on häivytettävä taustalle ja paras tapa siihen on tarpeiden luominen. Kuluttaessaan ja siten itselleen varattua keinotekoista tarkoitusta toteuttaessaan kansalaiseksi kruunattu luottokortin omistaja tuntee lopulta tyydytystä pystyessään suoriutumaan hänelle varatusta osasta järjestelmässä, jossa korot on sittemmin laskettu tasolle jonka kohtuuttomuuden vielä pystyy kieltämään ja jossa perintätavat ja niiden toteuttamista valvovat kyynelkaasua heiluttavat tahot naamioidaan yhteisen edun valvojiksi.

Kaiken taustalla horisontissa toivon lippua heiluttaa lopulta tuleva viisauden karaisema sukupolvi jolle raha ei ole koskaan merkinnyt olemassaolon ydintä ja joka taikoo esille maagisen kajon ja energian jota raha tosiasiassa lopulta on. Pikalainaa maailmassa haetaan ja myönnetään niin kauan kunnes nykyisen sukupolven tarve luoda itselleen olosuhteita joista lopulta saa itsensä armahtaa, lakkaa olemasta.